.: When words aren´t enough!

Tasan viikko sitten oli aika valmistella viimeiset asiat kuntoon ennen tulevia juhlia. Juhlat, jotka tulisivat olemaan tämän kesän kohokohta. Juhlat jolloin minulle tärkeät ihmiset kokoontuisivat ja saisimme viettää viimeisen lauantai-illan yhdessä ennen lähtöäni rapakon toiselle puolelle. Olin odottanut tätä päivää kuin kuuta nousevaa. Yli 40 henkilöä oli ilmoittanut tulevansa juhliini. Kai tässä voi tuntea itsensä tärkeäksi! <3 Olen jo useammin hokenut itselleni kuinka onnekas olen! Väkisinkin käy miettimään mitä hyvää tässä elämässä on tehnyt ansaitakseen niin paljon ihania ihmisiä ympärilleen?

Lauantai-iltaa voin kuvailla yhdellä sanalla; TÄYDELLINEN!! Siihen ei tarvitse lisätä mitään muuta. Kaikki onnistui enemmän kuin hyvin! Ilma, puitteet, ihmiset, musiikki ja tunnelma!:) Oli iloa, naurua, rakkautta ja kyyneliä. Kirjoitin viimeksi kuinka tiesin mitä tuleman piti tältä herkkikseltä. Olin oikeassa. Itku sieltä tuli, ei kerran, vaan kokoajan. Mitä hittoa, keneltä ei itku tulisi hyvästellessään kaikki tärkeät ihmiset elämässään?

Illan alussa minulle oli tärkeää esitellä vieraat jotta kaikki tulisivat tutuiksi toisilleen. Toivon että jokainen paikalla olevista oikeasti ymmärsi kuinka paljon heistä välitän! <3

Viimeiseksi esittelyvuorossa oli oma äiti ja isä. Jos itkua oli vaikeata pidättää aikaisemmin, voitte varmasti kuvitella miten tässä tilanteessa kävi?
He jotka tuntevat meidän perheen, tietävät myös kuinka meillä ei usein avauduta tunteistamme. Joten ymmärrätte varmasti kuinka hyvältä tuntui kun sain kertoa vanhemmille miten tärkeitä he minulle ovat ja kuinka paljon heitä rakastan!

Rakas äitini yllätti minut ihanalla runolla ja kirjalla. Haluan nyt jakaa sen teille.

Till Hanna :)

Du åkte en dag med några vänner på semesterresa, men att det skulle bli flytt en dag,

kunde väl ingen veta.

Efter andra gången du begav dig av, kom du hem och sa:

Nu blir det Key West,

för det är bäst.

Men först skall det bli fest

för vänner jag kommer att sakna mest.

Från arbetsplatsen du kastade loss

och flyttade hem till oss.

Här har du städat och jobbat,

och däremellan bloggat.

Bootcamp triathlon och träning

ger ju livet mening.

Din våning hyrde du ut

kanske ett bra beslut.

När du nu till Staterna flytta,

hoppas denna bok kommer till nytta.

Mamma kommer dig att sakna,

men hoppas du kommer tillbaka.

Keep smiling och lev i nuet.

Joten eniten haluan kiittää rakasta äitiäni joka teki nämä juhlat mahdolliseksi! Mamma du är bäst! Kommer att sakna dig varje dag! <3 Tack för allt! Vi hade den bästa festen! Vi gjorde det!:)

Haluan myös kiittää Hassea ja Ditteä teltan lainaamisesta. Kiitos Maaret ja Malin että autoitte sen pystyttämisessä ;). Mickiä siitä että autoit minua raahaamaan lavoja ja "pöytiä". Beni, kiitos että sain lainata "pöydät" ;). Naapurit jotka lainasivat meille penkkejä jne. Odi joka jälleen veti unohtamattoman keikan. Heikki ja Lasse, jotka eivät tälläkään kertaa epäonnistuneet tehtävässään, vaan tallensivat unohtumattoman päivän!<3 Leea joka oli läsnä perjantaista asti ja auttoi meitä järjestelyissä. <3

LARS TÖRNQVIST, TACK, TACK, TACK!!! Ja, du vet! Utan dig!! HUH HUH!! Du är nog värd det bästa!!:)

Lopuksi haluan tietysti kiittää kaikkia vieraita jotka tekivät päivästäni ikimuistoisen! Kiitos myös teille jotka ette päässeet paikalle ja muistitte minua ihanilla kannustusviesteillä! Olette minulle rakkaita! <3 <3

Olen nyt viettänyt kaksi yötä paikassa jota kutsutaan paratiisiksi. Kaikki on enemmän kuin hyvin, no worries about that! Tiedän että haluatte kuulla all about it ;). Jätän sen silti myöhempään koska tällä kertaa haluan omistaa kaiken ihanille tyypeille back in FINLAND! ;D

NI ÄR GULD VÄRDA!

Joten tässä tulee pätkä minun ikimuistoisesta päivästäni, illasta ja yöstä! Joka kerta kun ikävöin teitä palaan takaisin tähän päivään. Hope you like it!:)

Puss, puss PUSS!!!

-Hanna-