torstai 14. elokuuta 2014

It´s time to pack my bags and move away.

Jokusen aika sitten kirjoitin kuinka olen nelisen vuotta asunut Loviisassa. Viikon päästä on aika, ei ainoastaan jättää kotikaupunki taakseni, vaan myös koko Suomi. Monet tietävät jo suunnitelmastani mutta nyt haluan jakaa ne myös täällä.




































Ensi viikolla lennän Saksan kautta Floridan Miamiin ja sieltä vielä eteenpäin Yhdysvaltojen eteläisimpään kaupunkiin Key Westiin. On aika vaihtaa maisemaa ja kokeilla jos siivet kantavat myös muualla. Olen aina haaveillut asuvani talvet muualla ja nyt minulla vihdoinkin on mahdollisuus siihen.






























Kiitos Kati Rapia K kirjaimen lainasta!:)








Läheiset ystäväni ovat kyselleet kuinka uskallan lähteä? Siihen olen vastannut kysymyksellä, miksi en? Sama arki siellä pyörii, ainoastaan ympäristö, kulttuuri ja kieli on erilaisia. Tällä hetkellä minua ei pidätä täällä mikään. Toki perheeni ja ystäväni jäävät tänne, jotka joudun hyvästelemään, mutta he pysyvät kuitenkin täällä :).
Olen myös kuullut ihmisten sanoneen että, "äh, takaisin sinä sieltä tulet kuitenkin". Niinhän minä joku päivä tulenkin mutta tällä hetkellä näin. En myöskään jaksa välittää ihmisten mielipiteistä "maitojunista" jne. Itse olen sitä mieltä että tyhmähän sitä olisi jos jättäisi menemättä. Sitäpaitsi matka sinne on yhtä pitkä kuin matka takaisin. Ei kukaan kokeilematta pysty tietämään. Jos asiat eivät onnistu niin kuin haluaisi voi aina tulla takaisin kotiin. Toivon että jokainen tekisi juuri niitä asioita jotka tekevät onnelliseksi!:)





Silti minulla on maailman parhaat ystävät, jotka myös hokevat kuinka ylpeitä he minusta ovat. Silloin viimestään tajuaa kuinka tärkeä on ja ketkä ne oikeat ja tärkeimmät ystävät todellakin ovat! <3

Viime viikot tai oikeastaan koko kesä on ollut täyttä hullunmyllyä. Päätin viettää tämän kesän täällä kun seuraavasta ei vielä ole tietoa. Paljon olen ehtinyt kokea, olen tavannut rakkaita ihmisiä ja välillä myös nauttinut lämpimästä kesäilmasta. Muuten on aika ollut kortilla. Paljon on pitänyt hoitaa asioita. Piti tyhjentää vanhempien talo ylimääräisestä roinasta, pakata kasaan oma asunto ja saada se vuokralle, myydä puolet omaisuudestani, hoitaa sitä ja hoitaa tätä. Työtodistukset piti kääntää jne jne. Kyllähän te varmasti tiedätte. Tällä kertaa muutto on pikkasen erilainen. Nyt ei samalla tavalla voi pyytää isää tai ystäviä auttamaan muutossa. Nyt se on 23kg, and that´s it. Mitä ottaa mukaan ja mitä jättää? Kenkä- ja vaatefriikkinä voitte varmasti kuvitella kuinka vaikeata tulee olemaan. Rakas ystäväni Maaret sanoi että, "Hanna, otat kolme kenkäparia mukaan". OLETKO TOSISSAAN?? :D :D :D
Onneksi omistan paljon kevyitä kenkiä ;). Tietenkin pitää myös muistaa että muuttaa rapakon toiselle puolelle mistä kengät tai vaatteet eivät ihan heti tule loppumaan. OH NO!! It´s gonna be dangerous! :D

Tähän väliin haluan kiittää kaikkia teitä jotka teitte kenkäkauppaa kanssani täällä blogissa :). Paljon sain myytyä mutta vielä löytyisi kenkiä joista pitäisi päästä eroon.
Nyt toivon että pidätte kengistä hyvää huolta!;D Heh heh..


Nyt kun istun tässä lainaamassani teltassa vanhempien takapihalla, voin pikkuhiljaa huokaista helpotuksesta. Paljon on ollut tekemistä mutta kaikki on ollut sen arvoista. Pian kun kaikki on hoidettu voin vihdoinkin rauhoittua.
En tähän asti ole miettinyt lähtöäni hirveän paljoa, mutta lähipäivinä on tunteet enemmän nousseet pintaan kun mietin asioita ja henkilöitä, jotka joudun jättämään taakseni.



Nämä eivät silti vielä ole hyvästit sillä tulevana lauantaina saan vielä kerran juhlia minulle tärkeiden ihmisten seurassa. Järjestän äitini kanssa puutarhajuhlat. Nyt saamme vain toivoa hyvää ilmaa näihin kesän päätösjuhliin. IT`S GONNA BE SOMETHING TO REMEMBER!:)

Joten kyllä, tänä lauantaina aion ainoan kerran puolessa vuodessa käyttää alkoholia. Kerroin jo aikaisemmin tästä sopimuksesta itseni kanssa. Ymmärrätte varmasti nyt miksi jätin sen tälle päivälle?:) Jääpi nähtäväksi miten naisen käy ;D. Ei sentään! Ei se tarkoita sitä että nyt juodaan kaksin käsin vaan sitä että nyt annan itselleni luvan juoda alkoholia. 
Pääsiäisestä lähtien en ole tippaakaan juonut joten varovaisesti mennään eteenpäin. Ja kuka tietää, ehkä se ei tälläkään kertaa maistu. Joten en aio stressata asiasta vaan vastaanottaa sen niinkuin se on tullakseen :).
Sen silti lupaan, että hauskaa aion pitää läheisteni kanssa!:) Tunnen myös itseni niin hyvin että itkujuhlat niistä ainakin tulee, tällainen herkkis kuin olen. Noh, ei mietitä sitä nyt vaan mennään intoa täynnä kohti viikonloppua!

Kirjoittamistahan jatkan tietenkin. Ette te niin helposti minusta eroon pääse ;). Eli kuullaan taas! Tack och hej.

-Hanna-







4 kommenttia:

  1. Olen hyvin onnellinen että sain tutustua sinuun. Harmi että vasta nyt kun muutat pois, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan.

    VastaaPoista
  2. Älä muuta sano Emmi..ollaan asuttu liian lähellä..;) En voi sanoilla kuvailla kuinka kiitollinen olen sinulle ja Lasselle!Olette aivan HUIPPU tyyppejä molemmat!<3 Minulla on kunnia saada tuntea teidät!<3
    Mennään taas huomenna salille jos sinulla ei ole muuta..Perjantai jumpalle jälleen..;D Eikö vain? Koodaan sulle huomenna,ok?

    VastaaPoista
  3. Oj va spännande! :) nog fortsätter du vel att skriva blogg ännu? Jag vill gärna läsa om hur livet i USA går. :)
    Ha de gott! /pernilla

    VastaaPoista
  4. Absolut kommer jag Pernilla att göra det!:) Tack detsamma. Sköt om dig!:)

    VastaaPoista