Paradise called Key West :).

Good bye Lovisa and Finland, hello Key West and United States :). Sinne jäi kotimaa, perhe ja ystävät. Joskus on hyvä irtoutua vanhoista rutiineista jotta voi aloittaa uusia muualla. Tällä kertaa uusi elämä alkoi Floridan Key Westissä missä tahti on hidas, ilmasto trooppinen, ihmiset enemmän kuin ystävällisiä ja arkitektuuri kuin sadusta. Paljon on opittavaa ja fiksattavaa mutta kaikki aikanaan. Ensin pitää totutella ajatukseen missä oikeasti on :). Ja toiseen mihin myös pitää totutella on lämpöön. Huh huh hellettä! OMG!! Kyllähän minua tästä varoitettiin että elokuu Key Westissä ei ole kylmin aika vuodesta, mutta että näin kuumaa. Jeesus sentään :D. Sitäpaitsi hurrikaanikausi just started. Jään mielenkiinnolla odottamaan minkälainen se on. Silti ei saa valittaa. Nyt sain lämpöä josta aina olen haaveillut ;).

Anyways, matka tänne meni hyvin. Lennolla Miamiin minun vieressä istui nuori pariskunta Malmöstä ja matkalla portille tutustuin tyttöön nimeltä Jenny, Tukholmasta. Jenny oli tulossa vaihtoon Amerikkaan. En nyt valitettavasti muista mihin päin, mutta että oli kivaa rupatella :). Olimme samalla aaltopituudella siitä, kuinka elämässä pitää kokeilla ja kokea asioita tietäkseen mitä haluaa. Jokainen matka on rikkaus. 

Joten Henna Kippo, jos luet tämän, tulit mieleen :). Viimeksi kun tänne lensin tapasin sinut. Deja Vu! 

Tämähän ei lopu tähän. Talking about a small world :D. Tunteeko joku herran? Porvoolaiset hei??? Vuosi oli 1997 ;).

Say hello to Pete!:) Matkalla Key Westiin tapasin miehen joka asui puoli vuotta Porvoossa ja pelasi Amerikkalaista jalkapalloa Butchersissa. Miten voikaan olla????? Meinasin pudota penkistä! :D Mies osasi jopa muutaman sanan suomea. IMPRESSING!

No niin. Nyt tulee kuvia minun uudesta ympäristöstäni :).

Talot ovat kuin sadusta. Pastellivärejä joka lähtöön :).

Kukko kiekuu...... Good morning! Funny! Ei olla maalla mutta näitä täällä riittää :). Meidän kotikatu aamu seitsemältä.

Suo kuin suoraan Crocodile Dundee elokuvasta.

Eilen kävimme Rudyn kanssa pitkällä iltalenkillä rantaa pitkin. Jopa koira joka on koko ikänsä asunut täällä oli parka ihan poikki.

Tänään oli jo aika päästä salille. Viikko olen levännyt joten nyt sai riittää. Aamu yhdeksältä suuntasin kohti Island Gymiä. Tänään oli selkä ja hauis päivä. Käveltyä salille olin jo ihan hiestä märkä :). Mihin sitä alkulämmittelyä tarvitsee?;)

Matkan varrelta otettu kuva. Joo, joo... On tämä kuumuus niin ihanaa, ainakin ilmeestä päätellen :D. Voisinpa kuvan kautta lähettää sen myös teille sinne kotiin.

Our street! Southard Street :).

Island Gym. Tuttu paikka edelliseltä kerralta :). Ihanan pieni ja viihtyisä.

Salin ulkopuolella on sopivan pieni tila missä voi tehdä alkulämmittelyä. 

Tässä tulos. Kuuma, kostea ja hikinen. Pakko ylläpitää nimi, "Hanna-hiki" ;D.

Päivän treeni:

- Leuanveto omalla kehonpainolla 3 x max toistot

- Alatalja rusetti-ote 1 x 10-12, 1 x 8-10, 1 x all out (niin monta kuin pystyy tehdä)

- Kulmasoutu, tanko 

- Ylätalja rusetti-ote

- Maastaveto romanialainen

- Hauiskääntö scott tanko

- Hauiskääntö istuen kp.

- Hauiskääntö seisten, tanko

Tällä kertaa piti tehdä liikkeet erittäin kontrolloidusti, sekä negatiivinen että positiivinen vaihe. Tärkeätä oli myös pysäyttää liike kun se vaihtaa suuntaa.

Fiilikset: Aika loppu! Leuat teki jo tiukkaa alussa. Välillä viikon tauko treenistä tekee hyvää mutta näin lähellä matkustelusta tänne ehkä vähemmän hyvää. Jet-lagi painaa edelleen päälle. Mutta tulipahan tehtyä :). Loppupeleissä aika hyvä mieli!

Loppuverrytelyksi tein:

- 50 DU (tuplanaruhyppy)

- 50 kk etuheilautus (35 lbs)

- 50 boxjump

- 40 DU

- 40 kk etuheilautus

- 40 boxjump

- 30 DU

- 30 kk etuheilautus

- 30 boxjump

- 20 DU 

- 20 kk etuheilautus

- 20 boxjump

- 10 DU 

- 10 kk etuheilautus

- 10 boxjump

Hyvä treeni, parempi väri ihossa :D. 

Miten ihanaa olikin käydä salilla!:) Täällä tuli jo ensimmäinen ero suomalaisten ja amerikkalaisten välillä vastaan. Salilla kun käy jokainen kysyy toista kunnioittaen jos laite jota he aikovat käyttää on käytettävissä. He tekevät myös ystävällisellä tavalla selväksi että ei todellakaan ole heidän tiellä. He jopa pyytävät anteeksi siitä jos he itse ovat tiellä. Toki tällaista myös tapahtuu Suomessa, mutta ei silti  samalla tasolla kummiskaan. 

Erityisen paljon joudun itse tekemään töitä siitä että totun ihmisten antavista kohteliaisuuksista. Minulla ei ole mitään vaikeuksia antaa ne muilla mutta kun kohteliaisuus kohdistuu minuun siitä tulee vaikeata. 

Kuten tänään salilla. Vieressä treenaava vanhempi mies totesi minulle yhtäkkiä; "You are an amazing athlete". Siis mitä? Onneksi sain sanotuksi; "well, thank you very much". Tämä ei silti jäänyt vielä tähän vaan myöhemmin kun tein loppuverryttelyä, tuli nainen joka oli töissä salilla kysymään minulta; "Are you training for something? You are so fit." 

Piste ii:n päällä oli silti kun sama mies tuli vielä lähtiessä sanomaan minulle;

"Thank you, you inspire me".

Mitä tässä sanoa? Unbelievable! Punastuin. Mutta hitto että tuntui hyvältä :). I love this city already! Kai täällä tulee viihtymään :).

Tulipahan taas tekstiä. Toivottavasti jaksoitte pysyä perässä :). Nyt minä menen lauantai-illan viettoon. Kuullaan taas. Kaikkea hyvää sinne.

Puss & Kram

-Hanna-